Muonioon leiriytyminen ja koulun alku

Terveisiä Muoniosta! Saapuminen tänne olikin aikamoinen elämysmatka. Minun oli tarkoitus liftata edellisenä perjantaina Veeran kanssa Helsingistä Ouluun niin, että iskä olisi voinut muuttaa minut lauantaina päivällä tänne. Hänen oli tarkoitus jatkaa siitä Saariselälle tunturisuunnistuksia seuraamaan. Mutta ei, emme Veeran kanssa liftanneetkaan, vaan jäimme vielä illaksi Ellun kanssa kiertämään Kallion baareja, koska emme olleetkaan tehneet sitä vielä noin koko viikkoa.

Lauantaiaamuna hinasimme Veeran ja Ellun kanssa perseemme, itsemme ja toisemme Kauniaisiin, josta Veeran äiti poimi meidät kyytiin ja jätti päiväksi potemaan krapulaa helteiseen Tuusulan keskustaan. No, emme tästä lannistuneet, vaan lähdimme etsimään Tuusulan Rantatietä sekä muita nähtävyyksiä. Pienten seikkailujen, kahvittelujen ja muiden syiden johdosta kävelimme vahingossa Järvenpäähän jätskille.

Jatkoimme matkaa illalla. Söimme Heinolassa, mutta muuten porhalsimme täyttä häkää keskiyöksi Ouluun, jotta ehtisimme yllättämään Piriannan synttäreille. Olimme ostaneet lahjan aikaisemmin iltapäivällä tuusulalaisesta liikkeestä. Myyjä oli hieman hämmentynyt, kun sanoimme että olemme menossa syntymäpäiville illaksi Ouluun ja lähdimme kaupasta kävellen etenemään kohti pohjoista.

Viimeisten pakkailujen ja noin kahden levottoman tunnin yöunien jälkeen lähdimme aamulla jatkamaan matkaa - eli Simoon poimimaan viinimarjoja. Jätimme Veeran äidin sinne ja jatkoimme kolmisin pohjoiseen. Näimme matkalla poroja ja tyhjyyttä sekä tankkasimme pellolaisella huoltoasemalla. Muonioon saapuessamme eksyimme aluksi keskustaan, mutta löysimme lopulta kotini ilman että kysyimme neuvoa!

Veera ja Ellu tarkistivat etteivät tulevat kämppikseni Jani ja Tero ole aivan hulluja ja pojat lupasivat, että kun tytöt lähtevät, niin minut köytetään seinään. Illalla purin tavaroitani ja huomasin, että olen unohtanut noin kaiken. Kännykkäni luuli, että olen Ruotsissa ja olin aika kuollut, mutta ei se mitään. Jani antoi hyvän ensivaikutelman tulemalla vastaan (Alkon) pussillisen mustikoita kanssa. Luokkatoverimme Aino tuli kylään, ja lähdimme vielä ajelemaan metsään paistamaan makkaraa nuotiolle niin kuin mitkäkin erämiehet.

Ensimmäinen koulupäivä oli jännittävä! Pojat jännittivät niin paljon, että eivät saaneet nukuttua koko edellisenä yönä. Minä sen sijaan nukuin kyllä sujuvasti, en tiedä johtuiko enemmän viikon univeloista vai krapulasta. Menimme kaikki yhdessä käsi kädessä (tai ainakin samalla autolla) kouluun lähes puoli tuntia etuajassa istumaan hiljaa puolitäyteen luokkaan pelottavien uusien ihmisten sekaan.

On mahtavaa asua aivan Muonion keskustassa. Varoitimme jo luokkatovereitamme, että näemme keittiön ikkunasta, että ketkä käyvät Alkossa (tai Kelassa). Jani toi kiikarinsa varalta pöydälle, jotta voimme Alkon asiakkaiden lisäksi pongailla Teron kanssa aamuisin lenkkeileviä hiihtäjätyttöjä. En ole vielä nähnyt yhtään luokkatoveria Alkon pihalla, mutta poron olen. Muonio on monikulttuurinen kylä, täällä on myös Thairavintola ja sveitsiläinen kahvila!

Olen käynyt lenkillä tutustumassa Muonioon. Ensimmäisenä päivänä tapasin matkalla kolme luokkatoveria sekä yhden edellisen vuoden opiskelijan, jonka mielestä näytän ihan uudelta eräopasopiskelijalta. Toisen lenkin jälkeen vain kaksi tunnusti seuraavana päivänä nähneensä minut, tämän jälkeen urheiluni ei ole tainnut enää herättää kummastusta. Lenkkeilyn lisäksi täällä on paljon muutakin tekemistä. Olemme opetelleet huvikseen sieniä, koska ne pitää opetella joka tapauksessa myöhemmin ulkoa. Tiedän jo, että mustatorvisienen löytää vain astumalla päälle. Itse lähinnä kuuntelisin mielummin Kuhan Opi tuntemaan sienet -biisiä.

Tiistaina menimme koko luokka bussilla kiertelemään Muonion lähiympäristöä! Ihmettelimme ensin, että minnehän olemme menossa, koska pitää ihan linja-autolla lähteä. Matkalla eräs pari vuotta Lapissa asunut asiantunteva uusi ystäväni kertoi, että täältä ei ole pitkä matka Kilpisjärvelle, ja sieltä pääseekin sitten helposti joka paikkaan. En uskaltanut olla eri mieltä.

Matkalla opettaja kuulutteli mikkiin nähtävyyksiä ja muun muassa vinkkejä kalapaikoista. "Kalastakaa tuosta Alkon edestä, kyläläiset voi pitää teitä vähän hulluina mutta siitä saa hyvin kalaa -- täällä ladossa on moottorikelkkoja jemmassa -- rautakauppa, joku teistä taisikin asua sen toisessa päässä -- yleisurheilukenttä, jota taitaa kyllä kesäisin porot käyttää enemmän... Kerran kun pelattiin jalkapalloa, niin toisella puolella oli porot vastassa! -- oikealla yksityislääkärin romuvarasto -- tässä oikealla on kevyen liikenteen väylä."

Tutustuimme Sannan putiikkiin, Pallaksen läheiseen laavuun ja Harrinivan koiratarhaan. Odotan innolla että pääsen kaatumaan koiravaljakolla ja rakentamaan lumilinnoja! Harrinivassa on kuulemma tämän kylän ainoa baari. Iltapäivällä kuuntelimme vielä Teron tietokoneelta pöllöjen ääntelyjä ja yritimme tunnistaa lajeja. Luulen, että minulla on vielä paljon opittavaa!

Torstaina meillä oli suunnistuksen teoriaa koko päivä. Aamun opettelimme karttamerkkejä ja iltapäivällä opettelimme käyttämään kompassia. Osa porukasta rakastui(?) tähän lajiin niin paljon, että lähti illalla iltarasteille Ylläkselle! Itse lähdin Janin kans lenkille, eksymään Tuomaksen ja Annikan kämpille, sekä pelaamaan pesäpalloa normaalien muoniolaisten ihmisten kanssa! Saimme myös lajitunnistuslistan, eli listan asioista joita vuoden aikana pitää opetella tunnistamaan. Lista sisältää 124 putkilokasvilajia, 6 sammalta, 40 sientä, kääpää ja jäkälää, 35 nisäkästä, 25 kalaa ja ympyräsuista otusta, 6 matelijaa ja sammakkoeläintä, 32 niveljalkaista, sekä 82 lintua, eli yhteensä 350 lajia.

Perjantain käytimme koulussa teltan pystyttämisen opetteluun. Ensi viikolla menemme viideksi päiväksi Kilpisjärvelle tutustumaan tunturikasveihin. Ensimmäinen metsäseikkailu siis luvassa! Tästä johtuen on jokaisen eräopasopiskelijan siis hyvä osata pystyttää teltta ja käyttää trangiaa. Ruoka- ja telttaparini Aino on onneksi todella kätevä ja tehokas, joten uskon että yhteistyömme toimii. Ainakin hankimme jo yhdessä minulle kirjastokortin, eli voin nyt lainata myös kirjoja ja elokuvia (täällä on kirjasto!). Opiskelijakortin hankkiminen ei ollut yhtään niin helppoa; sain koululta opiskelijatodistuksen ja valokuvakin löytyy, mutta Matkahuollon toimistossa (joka täällä siis myös on, viereisen Seo-huoltoaseman yhteydessä) ei ollut opiskelijakorttipohjia, vaikka lukuvuositarroja löytyikin, joten minun pitää yrittää kuulemma myöhemmin uudestaan. No, eipä tässä ole kiire vielä asian suhteen, koska vaikka olisikin aikaa lähteä pois niin se on fyysisesti vähän vaikeaa.

Minua pelottaa, että opiskelu täällä tekee minusta patoutuneen viikonloppuryyppääjän. Alakerran naapurinpoika kutsuikin minut jo juomaan kaljaa luokseen viikonlopuksi. Muoniolaiset miehet ovat kuulemma arveluttavia ja huonoa seuraa, eräs anonyymi kämppikseni kielsi minua tuomasta kotiin yhtään muoniolaista karjua, ja en ehkä uskalla olla tottelematta. Hän on kieltänyt minulta myös muun muassa lemmikkiporot, -sopulit, -myyrät ja -aupairit, joten luulen kans että minun pitää vähän keskittyä nyt paremmin oikeuksiini. Itse yllätin hänet kyllä perjantaina alkuillasta keittiöstä kiikaroimassa Alkon pihalle. ("Missähän tänään on bileet? Timolla näköjään, eiku kukahan on kuskina sillä? Osti vaan yhen viinapullon?! Mitähän tässä tekis...").