Lumileikkejä ja syntymäpäivä

Oon yhä onnellinen siitä että aikuiset ihmiset voi viihdyttää itseään ja toisiaan jo pelkästään sillä huvilla, että kun potkaisee puuta jonka alla kaveri kävelee nii lumet tippuu kaikkien niskaan.

Rospuuttovaelluksen jälkeisenä aamuna koulu alkoi kivasti sillä että pääsin kaatamaan koulun pihalta puun moottorisahalla. Saatiin kaataa yhteensä kaksi puuta, Riitta kaatoi toisen. Tämän jälkeen tehtiin pienissä ryhmissä matkailusanasto-tehtäviä, eli käytännössä käännettiin jollekin kielelle mahdollisesti hyödyllisiä sanoja ja lauseita. Minä, Ansku ja Tero haettiin englanniksi ratsastukseen liittyviä juttuja, koska ollaan kaikki menossa ekaan harjoitteluun tallille.

Illan lagasin yksikseni, kunnes Aino pyysi kylään. Otin kaikki jääkaapista löytyvät kaljat (3 kpl, ja ilmeisesti ne oli Pekkisen) mukaan, koska teki mieli. Siinä sitten juotiin pari kaljaa ja puhuttiin elämästä. Aivan hieno torstai-ilta.

Perjantai oli taas vähän erikoinen päivä koulussa. Aamupäivä opiskelkiin kiviä ja mineraaleja, jotka kyllä ei syöpyny mun tiedostoihin mitenkää kauheen sujuvasti. Mää yritin tajuta, mutta mentiin ehkä vähän liian syvälle noissa. Iltapäivällä piti sitten tehdä ”esitelmiä” nisäkkäistä, eli noin A4-kokoisia esseitä jotka esitettiin luokan edessä. Mulla oli kärppä ja minkki, sain kyllä määräaikaan mennessä vain kärpän valmiiksi. Itse asiassa tuijottelin melkein koko päivän Korkeasaaren live-kuvaa mangusteista ja väritin mun uutta Nalle Puh -värityskirjaa. Wilson meinas että litistetyt sopulimatot kerääntyy mun kohdalle. En halua ikinä enää palata normaaliin elämään.

Perjantai-iltana taas kuvittelin olevani ainoa ihminen joka jää Muonioon. Suunnittelin laatuaikaa mielikuvituspoikaystävän kanssa. Kännykkä kiinni, mokkula piiloon, valot pois ja esille kynttilöitä, viskiä ja värityskirja. Mutta ei, olin Ainolla huolehtimassa tämän alkavasta migreenikohtauksesta kun Timo ja Outi tulivat paikalle, ja sitten minua työnnettiinkin jo pakuun muuttolaatikoiden keskelle ja nokka kohti Rovaniemeä. En vastustellut myöskään Timon kans jaetusta Jallusta.

Rovaniemellä oli aivan hienoa, lauantaiaamu tuntui vaan jostain kumman syystä vähän rankalta muuttolaatikoita kantaessa. Käytii kirpputorilla ja Citymarketissa. Illaksi tultiin Muonioon, ja menin vielä Ainolle suunnittelemaan sen uudellevanhalle keittiön pöydälle sijaintia. Juotiin myös glögiä ja syötiin pipareita tonttulakit päässä. Jossai välissä oli jo pakko mennä nukkumaan.

Sunnuntaina en tehnyt oikein mitään. Pitkästä aikaa. Tero vaikutti vähän hämmentyneeltä kotiin tullessaan (oli ollut myös niin ikään Rovaniemellä viikonlopun, mutta eri kemuissa) kun löysi minut yksin pimeästä keittiöstä kynttilöiden ja väristyskirjan luota.

Maanantaiaamuna oli koiravaljakkoteoriaa, jonka jälkeen Priitta kertoi vähän oppaan tarvittavista taidoista ja työstä, sitten käytiin läpi loppuviikon ohjelmaa, koska tykkikisat on tulossa Oloksella ja ollaan siellä talkoissa. Samalla arvottiin kahen seuraavan viikon moottorikelkka/lumi/jää(?) ja koiratarha -ryhmät, eli sellasta on vielä luvassa ennen joulukuuta ja ekaa harjoittelua! Mulla oli kans vähän ylipitkäksi venyvä hesu-keskustelu koulun jälkeen mutta en tiiä oonko siltikään taas yhtään viisaampi mistään. Illalla autoin Pekkistä muuttamaan, oli kyllä maailman nopein muutto, suoriuduttii tavaroiden kantamisesta alle kymmenessä minuutissa. Toisaalta muuttoautokaan ei ollut mikään maailman suurin, muutettiin nimittäin Pekkisen pienellä oranssilla autolla. Oon vähän kateellinen sen nuorista paidattomista hiihtäjäpoikakämppiksistä.

Alan olla aika stressaantunu, nyt on kasautunu vähän tehtäviä juttuja taas liikaa. Sain just tehtyä listan asioista joita pitäs tehä, vois alkaa toimia. Edellisessä elämässä ei ois varmaa tuntunu missään, mutta oon eläny niin huoletonta ja stressitöntä elämää täällä että näköjään oon tottunu jo liian hyvälle. Tai sit se on tää talvi ja pimeys joka on salaa tullut tänne. Arvon tässä kans että minne haluaisin kevääksi harjoitteluun, haluaisin jo sopia sen. Keväällä on niin paljon taas muutenkin kaikkea että olis hyvä eliminoida kaikki turhat stressitekijät. Onneks pikkusisko aikoo tulla ens viikolla käymään muutamaksi päiväksi ainakin!

Note to self: Stressaa vain asioista joihin voit vaikuttaa. Ja jos haluat muutosta, vaikuta. Tee jotain, asiat harvoin tapahtuu itsestään.

Oon aina vihannu talvea jotenki ihan suhteettoman paljon. Mua palelee helposti ja en tykkää siitä kun pitää pukea paljon vaatetta kun lähtee ulos. Ja tietenkin pimeys vaikuttaa. Yritän nyt kuitenkin suhtautua talveen paremmin ja antaa sille mahdollisuuden. Palataan puolen vuoden päästä sitten taas tähän; onko suhtautumiseni talveen ollut asennevamma vai aitoa puhdastaa vihaa ja ahdistusta.

Mutta tänään mulla oli syntymäpäivä! Luulen, että en ole koskaan liian vanha iloitsemaan omista synttäreistä. Mulle laulettiin kahdesti; kerran Harrinivassa kun koulu alkoi ja kerran ruokapiirin aikana kun saatiin jälkiruoka. Niin, ja kyllähän Tuomas veti yhden serenadin ennen ruokapiirin alkua! Sain yhden kortin postissa äitiltä, iskältä ja Sonjalta, Ansku tarjos kahvit ja mutakakkua sen luona ja Jukka toi synttärilahjaksi suklaata ja makeaa chilikastiketta. Oon myös saanu tekstiviestejä ja fb-onnitteluja, mulla on ihania ystäviä! Kiitos!

Päivä on muutenkin ollut ihan ok-hieno, vaikka aamun moottorikelkkateoria Harrinivassa väsyttikin kovasti ja itse asiassa nukahdin kerran sen aikana. Mentiin sitten iltapäivällä vielä Torassieppiin vähän rakentelemaan iglua (joka ei siis toki tullut vielä valmiiksi mutta laitettiin alulle). Koulun jälkeen kävin sitten Anskulla kirjoittelemassa Rospuutto-vaelluksen loppuraporttia, jonka teen ihan tässä just loppuun...! Ja illaksi mentiin Adelle Joelin ja Pekkisen järjestämään ruokapiiriin, oli kyllä taas aivan mahtavaa. Mulle tulee aina tosi hyvä mieli meijän ruokapiiristä. Tero ja Sievin mafia on pitäny meillä omaa ruokapiiriä ja nyt kun tulin kotiin niin täällähän nämä vielä hengailee ja Ainokin on tullut mukaan.

Mun luokkatoverit on kyllä aivan mahtavia, kaikki on niin erilaisista taustoista, kaikilla on erilaisia arvoja ja elämänkokemuksia ja ollaan eri ikäisiä, muutenkin täysin erilaisia ja epänormaaleja. Mulle riittää että ootte kaikki olemassa ja täydellisiä just näin. Kiitos ja hyvää yötä!